perjantai 24. elokuuta 2012

Elämä oi elämä

Omistin joskus huoneentaulun: "Mitä enemmän opin tuntemaan ihmisiä, sitä enemmän rakastan koiraani". No rakastan tavata ihmisiä ja koiraakaan ei enää ole.


Mutta on lauseessa jotain perää. Mitä enemmän tutkiskelee elämää ja oppii itsestään tavallaan taantuu muista ihmisistä. Tulee olo ettei kaikki ihan ymmärrä? Tai tulee ymmärrys siitä, että kaikilla on oma elämä ja omat arvot. Ja ne just omat jutut ei käy niille. Siksi kannattaa opetella sanomaan ei ainakin silloin kun se on ensimmäinen intuitio. Ja elät omaa elämääsi, teet omia valintojasi, tiedät itse parhaiten mikä Sinulle sopii. Kun keskityt omaan hyvinvointiisi et ehdi miettimään muiden eloa. Turhaa energiavirtaa, tuhlaa se ennemmin itseesi! Laita rahaa omaan pankkiisi!


Ripottele ruusuja tiellesi ja nauti!

Kun kuuntelet vaistoasi niin löydät sen mitä todella haluat. Relaa, älä kelaa!! Älä stressaa, universumi hoitaa! Asiat tapahtuvat juuri niin kuin pitää. Jos saavutat jotain on juuri sen pitänyt tulla. Jos taas et saavuta, niin luultavasti niin oli parempi. Tai ei mitään luultavasti vaan juu.

Olin eilen taas kerran avustajana leffan tekemisessä. Siinä oli myös ekaluokkalaisia mukana. Sää oli kurja ja kaikki palelivat. Aikuiset mököttivät ja valittivat mutta lapset ajattelivat kivoja asioita, leikkivät ja ilakoivat. Aikuiset kielsivät ja rajoittivat tätäkin, tuli kuulema liikaa meteliä! Siis hetkinen, eikö tähän maapalloon mahdu naurua? Johan nyt on markkinat... :(


Voihan vika olla mussa, en vaan ymmärrä?! Koska hmmmm, kuulen joskus kommenttia että voisit säkin jo aikuistua ja käyttäydys taas niinku aikuinen. Niin, siis miten. Niin, ja siis miksi.

Itse pyrin olemaan neuvomatta muita. Jos on näkenys jostain aisata, niin se on just tasan tarkkaan se oma näkemys joka ei välttämättä sovi kenellekkään muulle. Jos joku tykkää syödä nallekarkkeja niin syököön. En ala saarnaamaan hänelle sokerin vaaroista tai muuttamaan hänen ruokailutottumuksiaan. Jokaisella on varmasti jossain ne maalaisjärjet ja systeemit. Niiden tehtävä on antaa hälytys kun olo ei ole kehuttava. Sitten jokainen voi itse miettiä, niinkuin esimerkiksi tässä kirjoituksessa, että mistä sokeriähky johtuu ja mitä sille voisi tehdä?

Sama pätee arkeen, jos oma arki sisältää vaikka jatkuvaa pahaa oloa niin miksi sitä suosittelisi muille? Ennemmin itse henkilökohtaisesti (ja tämä on vaan minun tapani ja vaan minun mielipiteeni) suosittelisin/ suosittelen asioita joista MINULLE ON TULLUT/ TULEE HYVÄ OLO!


Tässä oman hyvinvointini perusta, kehonhoitosuola. En voisi sitä enempää huudattaa ;) Kiitos kun taas jaksoitte olla kanssani tämän pienen hetken <3

Iloa ja rakkautta avosylin!!

Minna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Moikkeliskoikkelis! What´s up you lovely? Seuraa myös Instagramissa: Oikku74